chillailuu ja höpötystä

reikku taas tääl aattelin tulla päivittelee mun rennosta menneestä viikosta jokapäättyy huomenna ikävä kyllä.
lähettiin keskiviiikkona luokan kanssa leirikouluu ja tultiin eilen joskus puol 12 maissa takasi. oli hyvä leirikoulu hyvän luokan kanssa pari parasta muistoo mitä sielt jäi oli et katottii suomi-slovakia peli yhes ja pelattii lentopalloo koko aja. :) mulla oli kolme laukkua täynnä kaikkee turhaa kamaa, puoliakaa niist en ois tarvinnu. eilen kuitenkin koulusta päädyin greetalle yöks. ei tehty paljoo mitää chillailtuu ja juteltii kaikelaista.
kesä on oikeesti tullu ja oon uinu päälle 20 kertaa viikon aikana ! jokapäivä lähelle 20 astetta plussaa ja paistaa aurinko täydeltä taivaalta, tää hölllii. tänään laskin niin tasan pariviikkoo et koululoppuu iha uskomatonta et nii vähä ! jotenki tää sää ja kaikki kesän odottelu saa mut taas vihdoinkin positiiviselle tuulelle ! oon aatellu et en välitä paskaakaa ihmisistä jotka ei välitä musta :) aattelin et voisin täs joku kaunis päivä väsäillä videoo jos haluutte, tai jos essille käy ni kuvattais se yhessä jossai ulkona ? eimulla varmaa hirveesti muuta kommenttii tulemaa:) ja kiitos hirveesti kaikille jotka toivotteli jaksamisia siinä iskä postauksessa ♥

löysin must ja mun parhaastkaverist söpön kuvan rakastan sua essi :)

suurin suru on sanaton syvin kaipaus äänetön

blogin herättämistä eloon poistin sen mun minä postauksen tietyistä syistä muttä tälle on jo oma ideansa nimittäin mun oma rakas isä ♥

'' koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän.. ''

jokaisen meidän oma sankari jollain tavalla on varmasti meidän oma isä. isä odottaa sua 9kk, viimeinkin se saa nähdä sinut ja on onnellinen. sain elää iskän kanssa vajaat 5-6 vuotta. se on tosi vähän kun oikeasti miettii.. oon miettinyt kannattaisko tästä kirjottaa blogiin mutta menköön nytten. eli siis mun isä kuoli 7-8 vuotta sitten vaajakoskella kun hänelt katkes verisuoni päästä. en muista tapauksesta hirveesti mutta sen muistain että minut, veli ja sisko vai siskot? haettiin ambulanssilla keskus sairaalalle ruumis huoneelle. siellä nähtiin mun täti, sen mie ja sen lapset kai. olin ihan shokissa kun näin isän makaamassa sängyllä. se oli kauheinta mitä oon koskaan kuullut et oma isä on menehtynyt.. vaikka välillä näyttää että oisin päässyt yli asiasta ,asia ei ole niin. kaipaan omaa isää joka ilta. isä haudattiin turkkiin , älyttömän kauas täältä. en oo koskaan käynyt  iskän haudalla enkä ollut hänen hautajaisissaan .. mun isän luonne oli herttanen ja hauska.
kaipaan mun isää suunnattomasti. '' yht'äkkii huomaa et se päättyykin tähän ''

ajattelin tehä tän koska muutama on kysynyt kommentilla miten mun isä menehty.
rakkaudella reikku